lauantai 26. huhtikuuta 2014

missing you ☆ part six

Noniin ystäväiseni, jatketaan :D

☆☆☆

Puhelimeni herättää minut, kuten sen pitikin. Venyttelen hieman käsiäni ja otan valkoisen iphone 5s:än käteeni, suljen herätyksen ja katson viestin - minkä olen saanut aina yhtä ihanalta Wesleyltä. Viestissä lukee: "Huomenta kaunotar! Muista, että nähään kolmelta teillä ♥". Tuo viesti sai minut heti hymyilemään, hän osaa aina olla noin hyväsydämmellinen. Vastaan hänelle nopeasti takaisin ja laitan puhelimen sivuun. Kävin illalla  pesulla, joten nyt ei tarvitse vaivautua. Menen ekaksi meikkipöytäni luokse ja meikkaan tavallisesti. Tämän jälkeen menen laittamaan hiukseni korkealle ponihännälle ja lopuksi haen vaatekaapista vaaleat farkut, pitsipaidan ja tottakai alusvaatteet. Vedän ne päälleni ja kävelen alakertaan puhelkn kädessäni.

Sain syötyä ja pestyä hampaani, joten olen valmis lähtemään töihin. Toimin tällähetkellä töitä rantakahvilassa, mutta olen lukenut itseni lääkäriksi. En ole vielä löytänyt itselleni kunnollista työtä, mutta kyllä se löytyy vielä joskus.
"Drew tuu jo, muute mä myöhästyn", huudan alakerran ovelta ainakin kaksikertaa. Pian tuo tulee alakertaan ja pukee kengät jalkoihinsa.

Menen istumaan veljeni auton kyytiin ja pian lähdemmekin ajamaan kohti työpaikkaani. Drew lähti siksi viemään minua, sillä heillä alkaisi bändi treenit pian. Matka menee nopeasti ja ilman mitään moitteita. Drew pysäyttää auton tienviereen, että pääsisin helposti pois. Kiitän kyydistä ja menen sisälle kahvilaan. 
"Hei Kylie", Josephine huudahtaa minulle ja ryntää halaamaan minua. Emme ole nähneet hetkeen, sillä minulla on ollut lomaa ja nyt olisi eka työvuoro loman jälkeen.
"Mite loma meni?", hän kysyy innokkaasti.
"Oikein mainiosti", sanon ja naurahdan nopeasti. Sovimme että juttelisimme joku päivä paremmin, sillä tänän en oikein kerkeä. Menen takahuoneeseen viemään tavarani ja sitten alan heti töihin. Ekaksi alan keräämään astioita pöydistä, sitten täyttämään hyllyjä ja kaikenlaista.
Tunnen puhelimeni soivan ja katson kuka soittaja on.
"Hei mu o pakk vastata, jote tuuks tähä siks aikaa?", kysyn yhdeltä työkaveriltani ja menen takahuoneen puolelle. Painan vihreää näppäintä ja laitan puhelimen korvalleni.
"Moikka muru", sanon puhelimeen iloisesti ja istahdan tuolille.
"Tota kerkeisiks sä tulla ruokatunnilla mun kaa syömään?", Wes kysyy minulta ja luultavasti hänellä on jotain ideoita mielessään.
"No tottakai, mu ruokatunti alkaa puoletunni kuluttuu nii tuuks sitte hakeen, vai?", kysyn ja pysyn edelleen iloisena.
"Oke, nähää sitte", hän sanoo lopuksi ja sammutamme puhelimemme. Menen vielä salin puolelle keräilemään astioita ja pyyhkimään pöytiä. Tämä työ on onneksi rentoa.

Ruokatuntini alkaa ja haen laukkuni takaa ja menen ulos katsomaan onko Wesley tullut jo. Siellä hän näkyy, seisomassa autonsa edessä.
"Moikka kaunotar", hän huudahtaa ja minä kävelen tämän luokse, hellästi halaten poikaystävääni.
"Heippa vaan komistukseni", vastaan pienesti naurahtaen ja painan nopean suukon tämän huuille. Hyppään auton kyytiin ja vedän mustan turvavyön kiinni.
"Meistä sitte voi tulla vaikka mitä lehtiin ja muihi", Wes naurahtaa ja käynnistää autonsa.

☆☆☆

Noniin olkoos hyvä :3


perjantai 18. huhtikuuta 2014

missing you ☆ part five

Noniin mun o pakko jatkaa tää :)

☆☆☆

Käännän katseeni oven suuhun ja siellä on Keaton ja Drew, joilla silmät pyöreinä. Ehkä tämä oli heille pieni järkytys.
"Tota me kai voidaan selittää tää", sanon ja irrotan otteeni Wesleystä.
"No antaa tulla", veljeni sanoo ehkä hieman vihaisena, mutta minkä minä sille teen jos olemme rakastuneet toisiimme.
"No tota noin mä ja Wes ollaan jo pidemmä aikaa oltu kuses toisiimme ja ny me sitte ollaa yhes", selitän nopeasti. En todellakaan halua hajottaa heidän bändiään.
"Wes, sä et saa satuttaa mu siskoa", Drew kertoo ja lähtee Keatonin kanssa yläkertaan.

Huokaisen syvään, sillä Drew taisi kumminkin hyväksyä minun ja Wesleyn jutun. Painan pääni Wesleyn syliin.
"Mä en ikinä satuttais sua", Wes sanoo ja painaa huulet hiuksieni sekaan. Hän on vain todella sydämmellinen. Silittelen pojan poskea nopeasti ja painan huuleni tämän vastaaville vain hetkeksi.
"Sori mut mun kai pitäis mennä koti, ku huomenna töihin", selitän hieman apeana.
"Kyl mä ymmärrän sua, mut kai me nähään huomenna?", Wes kysyy ja vinkkaa minulle silmää.
"Ehkäpä, ehkäpä", naurahdan ja juoksen nopeasti kohti yläkertaa. En nimittäin haluaisi mennä yksin kotia, joten haluan veljeni mukaan. Koputan Keatonin oveen ja pian sieltä kuuluu pyyntö tulla sisälle ja samaan aikaan menen sisälle.
"Haluisinks lähtee mu kaa kotii?", kysyn ja jään ovelle odottamaan.
"Joko teille tuli riita?", Keaton kysyy ja hänellä on hämmästynyt ilme kasvoillaan.
"Ei, mut mulla o huomenna töitä, jote pakko päästä nukkuun", naurahdan. Veljeni nousee säkkituolistaan ja nyökkää minulle, että voisin jo mennä alas. Lähden portaat alas ja kuulen vielä yläkerrasta hyvästit. Ulko-oven luona odottaa komea poikaystäväni ja menen hänen luokseen. Hän kumartuu ja sutelemme pikaisesti.
"Nähää huomenna teijä treeneje jälkee vaikka meillä, okei?", ehdotan ja saan myönteisen vastauksen. Drew tulee alas ja pukee nopeasti päälleen.
"Nähää huomen, Wes", Drew sanoo ja halaa nopeasti tätä. He ovat edellee hyvissä väleissä, joka on pääasia koko jutussa.

Istun Drewin autoon ja pistän turvavyön kiinni. Veljeni tulee samassa autoon ja käynnistää sen.
"Te sovitte toisillenne", Drew kertoo ja väläyttää hymyään minulle. Awww...
"Kiitos veli, muista kumminki, et sä oot aina yks mu lemppareista", vastaan. Kyllä vain, olemme tälläisiä sisaruksia. Olemme todella hyvissä väleissä. Ei mene kauaa, kun jo olemme kotona. Nousen auton kyydistä ja kävelemme yhdessä Drewin kanssa kaksikerroksisen talomme ulko-ovelle. Ovi aukeaa ja minä menen ekana sisälle.

"Hyvää yötä", kuuluu oveni takaa.
"Yötä vaa sullekki veliseni", naurahdan.

☆☆☆

Tää luku olis ny valmis. ♡

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

missing you ☆ part four

Oletteko valmiina, tästä se tulee, uusi luku ;) & skipataampa pari viikkoa :D ja Kylien näkökulma

☆☆☆

Parin viikon sisällä minä ja Wes olemme lähentyneet, todella paljon. Hän on kertonut minulle, että on ihastunut minuun, josta tottakai olen todella innoissani. Tyhmänä minä olin mennyt sanomaan hänelle, että tarvitsisin miettimis aikaa.

Heittelen puhelintani käsissäni ja mietin mitä minun pitäisi laittaa Wesleylle. Haluaisin todellakin seurustella hänen kanssa. Niin mä teenkin. Otan puhelimesta esille minun ja Wesleyn keskustelun.
"Mä mietein asiaa ja voitaisko nähä jossai", kirjoitan ja painan lähetä nappia. Odotan hetken kunnes häneltä tulee vastaus. Viestissä lukee, että voisin mennä hänen luokseen, sillä siellä ei olisi muita. Sovimme, että menisin sinne niin pian kun vain on mahdollista. Onneksi olen jo pukenut ja tehnyt itselleni mitä olen halunnut ja voisin lähteä hänen luokseen.

Kerään vain tavarat mukaani ja sitten lähden skeittailemaan parin kilometrin päässä asuvan Wesleyn luokse. En halua ajaa kaupungilla autolla, joten yleensä skeittailen yleensä. Mukanani ei nyt ole muutakuin puhelimeni, jotta vanhemmat saavat minut kiinni jos heillä on jotain asiaa.

Saavun Strombergien ovelle ja painan ovikelloa kerran. Joudun odottaa pari minuuttia, kunnes kuulen askelia oven ulkopuolelta. Pörrötän nopeasti hiuksiani ja huomaan valkoisen oven aukeavan. Oven takana seisoo varmaan päätä pidempi ruskeahiuksinen mies. Hymyilen tälle ja astun sisälle. Otan valkoiset converset pois jaloistani ja sen jälkeen kävelemme yhdessä olohuoneeseen.
"Ennenkun rupeet sanoon mitään, niin mä oikeesti tykkään susta", Wesley sanoo. Itse en voi sanoa mitään, vaan painaudun Wesleytä vasten ja painan huuleni hänen huulilleen. Hän heti vastaa suudelmaan. Se tuntuu todella mahtavalta, oikeastaan taivaalliselta. Kiedon käteni hänen niskan taakse ja hän kätensä minun lanteille. Pian hän irrottaa huulet vastaaviltani. Kun avaan silmäni niin näen maailman ihanimman hymyn.
"Kai toi oli kyllä vastaus?", hän kysyy ja minä vain nyökkään hymyillen.

Istuskelemme Wesleyn kanssa heidän olohuoneessa ja katsomme jotain hauskaa elokuvaa. Itse makoilen Wesleyn kainalossa. Ovi avautuu eteisessä ja mä tottakai pikkaisen säpsähdän. Jään kumminkin makoileen siihen.
"MITÄ?", kuuluu sanat olohuoneen ovelta.

☆☆☆

Noin sori et kesti :)

tiistai 1. huhtikuuta 2014

missing you ☆ part three

Jatketaampa ;)

☆☆☆

"Ku kerran oon hereillä, niin mitä teette tänää?", kysäisen ja väläytän hymyä pojille. Tänään olisi todella hyvä sää mennä rannalle, mutta katsotaan mitä pojat ovat ajatelleet.
"Mitä sä ite oot miettinyt?", Drew kysyy ja sitten kaikkien poikien katseet kiinnittyvät minuun. Tottakai minulla on suunnitelmia, niinkuin jokaiselle päivälle.
"No miten olis, jos mentäis rannalle, ku siel o mahtava surffauskeli", ehdotan ja kävelen poikien luokse. He sanovat että se sopii ja sovimme tapaavamme autojen luona puolen tunnin sisällä.

Palaan omaan huoneeseeni, sillä ajattelin laittaa bikiinit päälleni, joiden päälle sitten laitan vaalean kesämekon. Rantalaukkuuni laitan pyyhkeen, iphoneni, aurinkorasvaa ja tottakai syötävää. Käyn etsimässä nopeasti märkäpukuni ja menen ulos, autojen luokse, jossa en näe  muita jätkiä, kuin Wesleyn.
"Drew ja Keat lähti hakeen lautoja ja Tyleria", hän vastaa ennen, kuin kerkeän kysyä mitään.
"Kai me sitte voidaa lähteä", naurahdan ja nousen Wesleyn kyytiin samalla, kuin tämä nousee itse kuskin paikalle.

Saavumme rannalle,  missä toiset jo odottelivat ja joivat kahvia. Todella tavallista. Nousen autosta ylös ja otan laukusta märkäpukuni. Käyn halaamassa nopeasti Tyleria ja sitten alamme vaihtamaan märkäpukuja päällemme. Olen aina rakastanut surffausta ja aloitin sen jo pikku tyttönä. Nopeasti huomaan että pojat ovat valmiita, mutta itse pyydän apua pojilta sillä märkäpukuni vetoketju juuttui kiinni.
"Joo oota hetki", Drew sanoo ja vetää sen paremmin. Ja sitten vain veteen.

☆ Surffauksen jälkeen & Wesleyn näkökulma ☆

Nousen vedestä ja nappaan laudan kainalooni. Käännän katseen taaksepäin, jossa Kylie taiteisee aallolla. Hymyilen tälle ja kävelen pois vedestä. Jään vain katsomaan merelle, josta tuo naisen on nousemassa. Katseeni kiinnittyy Kylien vartaloon, sillä se on todellakin täydellinen. Hän huomaa tuijotukseni ja minä vain levähdän täysin punaiseksi.
"Hei anteeks ku tölläsin", huudahdan ja Kylie vain naurahtaa minulle. Hän tulee luokseni ja kuiskaa korvaani.
"Hei mä tiiän, et oot kusessa muhun", kuulen ja sitten hän menee ottamaan märkäpuvun pois. Seuraan häntä ja otan omanikin pois ja puen lämmintä vaatetta päälleni. Menimme porukalla starbucksiin, koska se on meidän tapamme.

☆ Kylien näkökulma ☆

Katseemme kohtaavat Wesley kanssa monesti ja meillä on vain hymy huulillamme.

☆☆☆

Noniin toivottavasti kelpaa :)