missing you ☆ part seven

Noniin, nyt saatta päättää yhen noista edellisistä tarinoist mitä jatkan , mutta nyt jatkuu tää :)

☆☆☆

☆ hypätään pikkaisen eteenpäin ☆

Avaan silmäni hitaasi, sillä olin nukahtanut ja nyt pojat herättivät minut.
"Me ollaa Los Angelessa, ja meillä on nyt pari tuntii aikaa, nii läheks meiän kaa rannalle?", Drew esittää kysymyksen minulle.
"Voisin mä kai", sanon ja väläytän aurinkoista hymyäni näille pojille. He vain alkavat hyppiä. Pudistelen vain päätä nauraraen heille. Nousen ylös bussin penkiltä ja kaivan matkalaukustani mustavalkoiset bikiinini, värikkään viltin, pyyhkeeni ja valkoisen kesämekkon. Laitan kangaskassiin viltin ja pyyhkeen lisäksi aurinkorasvaa, aurinkolasit ja puhelimeni. Käyn nopeasti vessassa vaihtamassa bikiinit ja mekon päälleni.

"Ootteks te valmiita?", esitän kysymyksen ja suuntaan sen pojille. Nämä nyökkäävät minulle, ja se tarkoittaa että he ovat valmiita. Otan kangaskassin olalleni ja astelen ulos bussista. Wesley tulee perässäni ja ottaa minua kädestä kiinni. Hymyilen ja katson minne suuntaan muut pojat lähtevät kävelemään. Ei mene kauaakaan, kun saavumme rannalle. Näen hyvän paikan hiekalta ja menen sinne. Levitän viltin siihen paikalle ja istahdan värikkään viltin päälle.

Katselen poikia, kun nämä pelailevat lentopalloa. Mikäs siinä, jos he siitä tykkäävät. Laitan hiukseni korkealle ponnarille ja sen jälkeen nousen ylös. Kävelen poikien luokse.
"Tuutteks uimaa?", kysäisen.

☆ aika hyppy iltaan ☆

Kävelen backstackella kuunnellen poikien soundcheckiä. Viimein se loppuu ja pojat palaavat bäkkärille. Wesley tallustelee luokseni ja halaa minua.
"Menikö hyvin?", tämä kysyy ja katsoo minua suoraan silmiini. Nyökkään tälle hymyillen.

☆☆☆

Anteeks ku kestäny ja ett tuli näi lyhyt

missing you ☆ part six

Noniin ystäväiseni, jatketaan :D

☆☆☆

Puhelimeni herättää minut, kuten sen pitikin. Venyttelen hieman käsiäni ja otan valkoisen iphone 5s:än käteeni, suljen herätyksen ja katson viestin - minkä olen saanut aina yhtä ihanalta Wesleyltä. Viestissä lukee: "Huomenta kaunotar! Muista, että nähään kolmelta teillä ♥". Tuo viesti sai minut heti hymyilemään, hän osaa aina olla noin hyväsydämmellinen. Vastaan hänelle nopeasti takaisin ja laitan puhelimen sivuun. Kävin illalla  pesulla, joten nyt ei tarvitse vaivautua. Menen ekaksi meikkipöytäni luokse ja meikkaan tavallisesti. Tämän jälkeen menen laittamaan hiukseni korkealle ponihännälle ja lopuksi haen vaatekaapista vaaleat farkut, pitsipaidan ja tottakai alusvaatteet. Vedän ne päälleni ja kävelen alakertaan puhelkn kädessäni.

Sain syötyä ja pestyä hampaani, joten olen valmis lähtemään töihin. Toimin tällähetkellä töitä rantakahvilassa, mutta olen lukenut itseni lääkäriksi. En ole vielä löytänyt itselleni kunnollista työtä, mutta kyllä se löytyy vielä joskus.
"Drew tuu jo, muute mä myöhästyn", huudan alakerran ovelta ainakin kaksikertaa. Pian tuo tulee alakertaan ja pukee kengät jalkoihinsa.

Menen istumaan veljeni auton kyytiin ja pian lähdemmekin ajamaan kohti työpaikkaani. Drew lähti siksi viemään minua, sillä heillä alkaisi bändi treenit pian. Matka menee nopeasti ja ilman mitään moitteita. Drew pysäyttää auton tienviereen, että pääsisin helposti pois. Kiitän kyydistä ja menen sisälle kahvilaan. 
"Hei Kylie", Josephine huudahtaa minulle ja ryntää halaamaan minua. Emme ole nähneet hetkeen, sillä minulla on ollut lomaa ja nyt olisi eka työvuoro loman jälkeen.
"Mite loma meni?", hän kysyy innokkaasti.
"Oikein mainiosti", sanon ja naurahdan nopeasti. Sovimme että juttelisimme joku päivä paremmin, sillä tänän en oikein kerkeä. Menen takahuoneeseen viemään tavarani ja sitten alan heti töihin. Ekaksi alan keräämään astioita pöydistä, sitten täyttämään hyllyjä ja kaikenlaista.
Tunnen puhelimeni soivan ja katson kuka soittaja on.
"Hei mu o pakk vastata, jote tuuks tähä siks aikaa?", kysyn yhdeltä työkaveriltani ja menen takahuoneen puolelle. Painan vihreää näppäintä ja laitan puhelimen korvalleni.
"Moikka muru", sanon puhelimeen iloisesti ja istahdan tuolille.
"Tota kerkeisiks sä tulla ruokatunnilla mun kaa syömään?", Wes kysyy minulta ja luultavasti hänellä on jotain ideoita mielessään.
"No tottakai, mu ruokatunti alkaa puoletunni kuluttuu nii tuuks sitte hakeen, vai?", kysyn ja pysyn edelleen iloisena.
"Oke, nähää sitte", hän sanoo lopuksi ja sammutamme puhelimemme. Menen vielä salin puolelle keräilemään astioita ja pyyhkimään pöytiä. Tämä työ on onneksi rentoa.

Ruokatuntini alkaa ja haen laukkuni takaa ja menen ulos katsomaan onko Wesley tullut jo. Siellä hän näkyy, seisomassa autonsa edessä.
"Moikka kaunotar", hän huudahtaa ja minä kävelen tämän luokse, hellästi halaten poikaystävääni.
"Heippa vaan komistukseni", vastaan pienesti naurahtaen ja painan nopean suukon tämän huuille. Hyppään auton kyytiin ja vedän mustan turvavyön kiinni.
"Meistä sitte voi tulla vaikka mitä lehtiin ja muihi", Wes naurahtaa ja käynnistää autonsa.

☆☆☆

Noniin olkoos hyvä :3

missing you ☆ part five

Noniin mun o pakko jatkaa tää :)

☆☆☆

Käännän katseeni oven suuhun ja siellä on Keaton ja Drew, joilla silmät pyöreinä. Ehkä tämä oli heille pieni järkytys.
"Tota me kai voidaan selittää tää", sanon ja irrotan otteeni Wesleystä.
"No antaa tulla", veljeni sanoo ehkä hieman vihaisena, mutta minkä minä sille teen jos olemme rakastuneet toisiimme.
"No tota noin mä ja Wes ollaan jo pidemmä aikaa oltu kuses toisiimme ja ny me sitte ollaa yhes", selitän nopeasti. En todellakaan halua hajottaa heidän bändiään.
"Wes, sä et saa satuttaa mu siskoa", Drew kertoo ja lähtee Keatonin kanssa yläkertaan.

Huokaisen syvään, sillä Drew taisi kumminkin hyväksyä minun ja Wesleyn jutun. Painan pääni Wesleyn syliin.
"Mä en ikinä satuttais sua", Wes sanoo ja painaa huulet hiuksieni sekaan. Hän on vain todella sydämmellinen. Silittelen pojan poskea nopeasti ja painan huuleni tämän vastaaville vain hetkeksi.
"Sori mut mun kai pitäis mennä koti, ku huomenna töihin", selitän hieman apeana.
"Kyl mä ymmärrän sua, mut kai me nähään huomenna?", Wes kysyy ja vinkkaa minulle silmää.
"Ehkäpä, ehkäpä", naurahdan ja juoksen nopeasti kohti yläkertaa. En nimittäin haluaisi mennä yksin kotia, joten haluan veljeni mukaan. Koputan Keatonin oveen ja pian sieltä kuuluu pyyntö tulla sisälle ja samaan aikaan menen sisälle.
"Haluisinks lähtee mu kaa kotii?", kysyn ja jään ovelle odottamaan.
"Joko teille tuli riita?", Keaton kysyy ja hänellä on hämmästynyt ilme kasvoillaan.
"Ei, mut mulla o huomenna töitä, jote pakko päästä nukkuun", naurahdan. Veljeni nousee säkkituolistaan ja nyökkää minulle, että voisin jo mennä alas. Lähden portaat alas ja kuulen vielä yläkerrasta hyvästit. Ulko-oven luona odottaa komea poikaystäväni ja menen hänen luokseen. Hän kumartuu ja sutelemme pikaisesti.
"Nähää huomenna teijä treeneje jälkee vaikka meillä, okei?", ehdotan ja saan myönteisen vastauksen. Drew tulee alas ja pukee nopeasti päälleen.
"Nähää huomen, Wes", Drew sanoo ja halaa nopeasti tätä. He ovat edellee hyvissä väleissä, joka on pääasia koko jutussa.

Istun Drewin autoon ja pistän turvavyön kiinni. Veljeni tulee samassa autoon ja käynnistää sen.
"Te sovitte toisillenne", Drew kertoo ja väläyttää hymyään minulle. Awww...
"Kiitos veli, muista kumminki, et sä oot aina yks mu lemppareista", vastaan. Kyllä vain, olemme tälläisiä sisaruksia. Olemme todella hyvissä väleissä. Ei mene kauaa, kun jo olemme kotona. Nousen auton kyydistä ja kävelemme yhdessä Drewin kanssa kaksikerroksisen talomme ulko-ovelle. Ovi aukeaa ja minä menen ekana sisälle.

"Hyvää yötä", kuuluu oveni takaa.
"Yötä vaa sullekki veliseni", naurahdan.

☆☆☆

Tää luku olis ny valmis. ♡

missing you ☆ part four

Oletteko valmiina, tästä se tulee, uusi luku ;) & skipataampa pari viikkoa :D ja Kylien näkökulma

☆☆☆

Parin viikon sisällä minä ja Wes olemme lähentyneet, todella paljon. Hän on kertonut minulle, että on ihastunut minuun, josta tottakai olen todella innoissani. Tyhmänä minä olin mennyt sanomaan hänelle, että tarvitsisin miettimis aikaa.

Heittelen puhelintani käsissäni ja mietin mitä minun pitäisi laittaa Wesleylle. Haluaisin todellakin seurustella hänen kanssa. Niin mä teenkin. Otan puhelimesta esille minun ja Wesleyn keskustelun.
"Mä mietein asiaa ja voitaisko nähä jossai", kirjoitan ja painan lähetä nappia. Odotan hetken kunnes häneltä tulee vastaus. Viestissä lukee, että voisin mennä hänen luokseen, sillä siellä ei olisi muita. Sovimme, että menisin sinne niin pian kun vain on mahdollista. Onneksi olen jo pukenut ja tehnyt itselleni mitä olen halunnut ja voisin lähteä hänen luokseen.

Kerään vain tavarat mukaani ja sitten lähden skeittailemaan parin kilometrin päässä asuvan Wesleyn luokse. En halua ajaa kaupungilla autolla, joten yleensä skeittailen yleensä. Mukanani ei nyt ole muutakuin puhelimeni, jotta vanhemmat saavat minut kiinni jos heillä on jotain asiaa.

Saavun Strombergien ovelle ja painan ovikelloa kerran. Joudun odottaa pari minuuttia, kunnes kuulen askelia oven ulkopuolelta. Pörrötän nopeasti hiuksiani ja huomaan valkoisen oven aukeavan. Oven takana seisoo varmaan päätä pidempi ruskeahiuksinen mies. Hymyilen tälle ja astun sisälle. Otan valkoiset converset pois jaloistani ja sen jälkeen kävelemme yhdessä olohuoneeseen.
"Ennenkun rupeet sanoon mitään, niin mä oikeesti tykkään susta", Wesley sanoo. Itse en voi sanoa mitään, vaan painaudun Wesleytä vasten ja painan huuleni hänen huulilleen. Hän heti vastaa suudelmaan. Se tuntuu todella mahtavalta, oikeastaan taivaalliselta. Kiedon käteni hänen niskan taakse ja hän kätensä minun lanteille. Pian hän irrottaa huulet vastaaviltani. Kun avaan silmäni niin näen maailman ihanimman hymyn.
"Kai toi oli kyllä vastaus?", hän kysyy ja minä vain nyökkään hymyillen.

Istuskelemme Wesleyn kanssa heidän olohuoneessa ja katsomme jotain hauskaa elokuvaa. Itse makoilen Wesleyn kainalossa. Ovi avautuu eteisessä ja mä tottakai pikkaisen säpsähdän. Jään kumminkin makoileen siihen.
"MITÄ?", kuuluu sanat olohuoneen ovelta.

☆☆☆

Noin sori et kesti :)

missing you ☆ part three

Jatketaampa ;)

☆☆☆

"Ku kerran oon hereillä, niin mitä teette tänää?", kysäisen ja väläytän hymyä pojille. Tänään olisi todella hyvä sää mennä rannalle, mutta katsotaan mitä pojat ovat ajatelleet.
"Mitä sä ite oot miettinyt?", Drew kysyy ja sitten kaikkien poikien katseet kiinnittyvät minuun. Tottakai minulla on suunnitelmia, niinkuin jokaiselle päivälle.
"No miten olis, jos mentäis rannalle, ku siel o mahtava surffauskeli", ehdotan ja kävelen poikien luokse. He sanovat että se sopii ja sovimme tapaavamme autojen luona puolen tunnin sisällä.

Palaan omaan huoneeseeni, sillä ajattelin laittaa bikiinit päälleni, joiden päälle sitten laitan vaalean kesämekon. Rantalaukkuuni laitan pyyhkeen, iphoneni, aurinkorasvaa ja tottakai syötävää. Käyn etsimässä nopeasti märkäpukuni ja menen ulos, autojen luokse, jossa en näe  muita jätkiä, kuin Wesleyn.
"Drew ja Keat lähti hakeen lautoja ja Tyleria", hän vastaa ennen, kuin kerkeän kysyä mitään.
"Kai me sitte voidaa lähteä", naurahdan ja nousen Wesleyn kyytiin samalla, kuin tämä nousee itse kuskin paikalle.

Saavumme rannalle,  missä toiset jo odottelivat ja joivat kahvia. Todella tavallista. Nousen autosta ylös ja otan laukusta märkäpukuni. Käyn halaamassa nopeasti Tyleria ja sitten alamme vaihtamaan märkäpukuja päällemme. Olen aina rakastanut surffausta ja aloitin sen jo pikku tyttönä. Nopeasti huomaan että pojat ovat valmiita, mutta itse pyydän apua pojilta sillä märkäpukuni vetoketju juuttui kiinni.
"Joo oota hetki", Drew sanoo ja vetää sen paremmin. Ja sitten vain veteen.

☆ Surffauksen jälkeen & Wesleyn näkökulma ☆

Nousen vedestä ja nappaan laudan kainalooni. Käännän katseen taaksepäin, jossa Kylie taiteisee aallolla. Hymyilen tälle ja kävelen pois vedestä. Jään vain katsomaan merelle, josta tuo naisen on nousemassa. Katseeni kiinnittyy Kylien vartaloon, sillä se on todellakin täydellinen. Hän huomaa tuijotukseni ja minä vain levähdän täysin punaiseksi.
"Hei anteeks ku tölläsin", huudahdan ja Kylie vain naurahtaa minulle. Hän tulee luokseni ja kuiskaa korvaani.
"Hei mä tiiän, et oot kusessa muhun", kuulen ja sitten hän menee ottamaan märkäpuvun pois. Seuraan häntä ja otan omanikin pois ja puen lämmintä vaatetta päälleni. Menimme porukalla starbucksiin, koska se on meidän tapamme.

☆ Kylien näkökulma ☆

Katseemme kohtaavat Wesley kanssa monesti ja meillä on vain hymy huulillamme.

☆☆☆

Noniin toivottavasti kelpaa :)

missing you * part two

Jatkuu :) skip vaikka iltaan

****

Palaan takaisin kotia. Olimme Susannen kanssa koko päivän kaupoilla ostelemassa kaikkea kivaa. Olin löytänyt jopa itselleni jotain, mutta olin ostanut veljellenikin pari söpöä paitaa.
Avaan ulko-oven ja astu sisälle. Huomaan eteisessä kaksi kenkäparia liikaa, eli pojat ovat edeleen meillä, mikä tosin ei ole ihme. He viettävät meillä melkein aina aikaa, tai sitten Strombergeillä.
Kipitän portaat yläkertaan ja menen ekaksi omaan huoneeseeni. Tyhjennän pussit sängylleni ja otan sieltä Drewille ostamani paidat. Menen niiden kanssa viereiseen huoneeseen ja katson mitä jätkät puuhailee. He vain pelaavat puhelimillaan kuten yleensä.
"Drew tässä olis sulle", sanon ja viskaan vaatteet tämän naamalle.
"Kiitos", hän naurahtaa ja katselee t-paitoja.
"Olispa mullakin sisko, joka ostaa mulle vaatteita", Wes naurahtaa.
"Olishan se ihan jees", Keat vuorostaan sanoo ja rupeamme kaikki nauramaan. En ole ollut pariin viikkoon näin iloinen. En tiedä onko se Wesleyn syytä vai shoppailun takia.
"Mitä tehtäis?", kysyn ja katson poikia jokaista vuorotellen.
"Voitaisko kattoo joku leffa?", jatkan nopeasti. Pojat nyökkäävät ja sanovat että minun pitäisi kumminkin valita elokuva.
Tehtävä ei ole vaikea, sillä tottakai valitsen lempielokuvani, Nälkäpelin, sen ensimmäisen osan. Eihän toista ole tullut vielä elokuvaksi asti.
"Tää saa kelvata teille", sanon ja laitan dvd:n siihen soitteen. Elokuva alkaa pian pyörimään ja istahdan Strombergin veljeksien väliin. Kaikki ahtauduimme kaikki Drewin sängylle joko istumaan tai makaamaa. Muistan tästä kaikki kohdat, koska olen katsonut tätä niin paljon.

Elokuva loppuu ja olen nojautunut Wesleyn olkapäähän ja se toisaalta tuntuu todella hyvältä. Herään ajatuksistani, kun Wes alkaa liikkumaan.
"Sori, ei ollu tarkotus herättää", Wes pyytelee anteeksi ja kohottaa minulle hymyään. Oi voi, olen niin rakastunut häneen. En saisi olla, koska se voi pilata meidän ystävyyssuhteen.
"Ei se mitää", vastaan ja nousen ylös siitä sängyltä.
"Me varmaa lähetää, nähään huomenna treeneis", Keaton sanoo ja halaan nopeesti noita. Menen omaan huoneeseni.

Kello vierähti kahteentoista. Yhtäkkiä puhelimeni tulee viesti. Kurottaudun ottaamaan sen yöpöydältäni ja katson viestin. Se oli tullut Wesleyltä. Hän laittoi minulle, että olin suloinen kun uneksin. Hän on todella suloinen.

* viestiketju ; W=Wes, K=Kylie *

W: Olit tosi sulone, ku uneksit :3
K: Aww :3 no mut mitäs puuhaalet?:)
W: no makoolen vaa sängys, entäs sä?:)
K: mä vaan kuuntelen musiikkia, en mä oikee muuta:D

Juttelemme vielä kauan, kunnes Wes sanoo, että hänen on mentävä nukkumaan. Toki olisin voinut jutella vielä kauemmin.

Aamulla herään siihen, kun viereisessä huoneessa kuuluu melua. Katsahdan kelloa puhelimestani ja tajuan sen olevan yksi.
Nousen ylös ja menen valkoisen t-paidan ja mustien kangasshortsien kanssa veljeni huoneeseen. Katson ovelta ketä siellä on.
"Eikai me herätetty?", Drew kysyy, kun huomaa minut ovella. Huoneessa on myös Wes ja Keat. Hymyilen nopeasti.
"Ehkä pikkuisen", naurahdan.

****

Kiitos ;)

far away ★ part four

Alkaa suoraan, nauttikaa ;)

☆☆☆

"Mä taidan tulla syömään, oon muutenkin valmis", naurahdan ja lasken tavarat pöydälle. En halua näyttää poikien seurassa sellaiselta meikkiperseeltä, koska en todellakaan ole sellainen.
"Hyvä, sillä me lähetää pia ja sä saat mennä kaupungille tai tulla mukaa", Drew sanoo ja kävelee vessan ovelta pois ja minä perässä. Sammutan valot ja menen hakemaan laukustani  valkoiset nilkkasukat, laitan ne jalkoihini ja sitten punaiset converset jalkoihini. Otan kaikki tarvittavat vielä mukaan, kukkaron, iphonen ja tottakai huoneeni avaimet.
Kävelemme Drewin kanssa hotellin ravintolaan aamupalalle, jossa oli kaiken maailman herkkuja. Huomaan yhdessä pöydässä Sarahin ja Arianan, jotka syövät vain terveellisesti, ei yhtää kaloreita. Huokaisen.
Otan laitaselleni leivän, jonka päälle otan kaikkea hyvää. Juotavaksi teetä, sillä en juo kahvia.
"Tuukko mun kaa istuu vai meekkö noiden kaa?", kysyn ja hymyilen Drewille. Hän vastaa minulle myöntävästi, joten menemme istumaan eri pöytään kuin muut.

Parin päivän aikana Drew:stä on tullut todella läheinen, ehkä jopa olen ihastunut tuohon pikkaisen. Ei Janita, herää et saa rakastua työnantajaasi. Pidän katseeni ruuassani ja syön. En ole kovin juttu tuulella aamuisin. Toki vastaan kysymyksiin jos niitä minulta kysytään aamuisin.

☆ skip kun ne on treenit alkavat ja Drewin näkökulma☆

Janita on ollut koko päivän hiljainen, toivottavasti hänellä on kaikki hyvin. Hän on minulle tosi tärkeä, vaikka olemme olleet kiertueella vasta pari päivää. Hän on minulle kuin yksi parhaista ystävistä.
"Noniin kundit, jospa vaikka aloteltais ekaks Chloe:lla ja sitten seuraavaksi XO, okei?", Wesley sanoo minun ja Keatonin riehunnan päälle. Ehkä se olisi vaan parasta alottaa, niin päästään täältä mahdollisimman nopeasti pois. Musiikki alkaa soimaan ja Wes vetää oman osuutensaa kunnes tulee vuoroni ja alan laulamaan sitä läpitte. Katson Janitaa, sillä hänestä tulee mieleen tämä biisi. Mutta todellakin hyvällä tavalla. Biisi menee nopeasti läpi ja lasken katseen takaisin lattiaan. Seuraavaksi alkaa soimaan XO:n musiikki.

Treenasimme vielä tunnin ja sitten katson puhelimestani kelloa.
"Meil o viel 1,5 tuntii aikaa enne kuvauksii, kuka lähtee syömään?", esitän kysymyksen ilmaan. Ei mennyt kauaa, kun pojat vastasivat myöntävästi. Sarah ja Ariana sanovat lähtevänsä kaupoille.
"Entäs sä, Janita?", Keat kysyy ja käännän siinä samassa katseeni tuohon blondiin naiseen.
"Mikäpä ettei, joo tuun mä", hän naurahtaa ja pukee converset jalkoihinsa ja lähdemme etsimään jotakin hyvää ruokapaikkaa.

☆☆☆

En kerkee kirjottaa enempää mutta seuraavaks taidan jatkaa "missing you" tarinaa, siihen asti, moro

IMAGINE

Lisää imagineja teille, here you go

Drew:

#imagine1 Drew yllättää sinut ruusupuskan kanssa.

#imagine2 Löydät pöydältä lapun, jossa poika kertoo että lähti viettämään iltaa kavereiden kanssa. Illalla hän tulee kotia ja polvistuu eteesi ja kaivaa taskustaan sormuksen. Hän kosii sinua.

Wesley:

#imagine1 Katseenne kohtaavat ensimmäisen kerran ja hän hymyilee sinulle aidosti

#imagine2 Olet koulusi tanssiaisissa, etkä ole saanut paria. Tunnet pienen koputukse olkapäälläsi ja käännyt. Takanasi seisoo ihastuksesi - Wes - ja pyytää sinua tanssimaan ja vietättekin koko loppu illan yhdessä

Keaton:

#imagine1 Keaton näkee hymysi joka kerran kun hän saapuu kotia pitkältä kiertueelta

#imagine2 Kasvoillesi nousee hymy, kun Keaton kertoo haluavansa asua sinun kanssa koko loppu elämän.

---

Toivottavasti tykkäsitte :3

missing you * part one

Tässä olis teille uus luku, hope you like it

***

"Tahdotko sinä Jack Robert Butler ottaa Kylie Marie Chadwickin aviovaimoksesi ja rakastaa häntä myötä ja vastoin käymisissä?", pappi kysyy Jackilta, joka miettii hetken.
"En tahdo", kuuluu tämän suusta ja lähtee kävelemään pois alttarilta. Aivoni käyvät hyvin hitaalla ja vasta vähän ajan kuluttua romahdan alas. Kyynelet valuvat poskiani pitkin. Ei tässä voi tapahtua tällätavalla.
Veljeni, Drew, tulee luokseni ja painaa minut hänen rintakehää vasten ja rauhoittelee.
"Mi-miks s-se te-teki ton?", kysyn ja siirrän katseeni kirkkoväkeen, jotka juttelevat kiivaasti.

* skip viikko *

Olen asunut nyt edellisen viikon äidilläni, koska en ole pystynyt asumaan yksin. Perheeni ja ystäväni onneksi ovat tukenani, ilman heitä en pärjäisi.
"Kylie, pari tyyppii haluu nähä sut", Drew huutaa alakerrasta, joten nousen tietokoneen äärestä ja kävelen portaat alakertaan. Kuuleen olohuoneesta tuttujen miesten puheensorinaa ja kävelen rohkeasti sinne.
"Kylie!", Wesley huutaa ja tulee halaamaan minua.
"Heippa pojat", naurahdan ja vastaan pojan halaukseen. Pian on Keatonin vuoro ja halaamme nopeasti.

"Mites sä oot ny pärjänny?", Keat kysyy, kun istuskelemme Drewin huoneessa.
"Ei tässä oikeastaan enää mitää, viikko sitten oli pahinta", kerron ja halailen jalkojani. Tottakai minua vieläkin vituttaa Jack, mutta ei minun häntä kannata puida.
"Hyvä", tälläkertaa Wes naurahtaa ja mä katson kelloa puhelimestani.
"Ei hitto, mun o pakko lähtee, kaveri tulee", sanon ja nousen ylös pehmeältä pörrömatolta ja menen ulos veljeni kämpästä.

***

Nyt kyllä loppu huonoon kohtaan :'D

far away ☆ part three

Jatkan tässä suoraan ilman kommentointiä

☆☆☆

Saavuimme viimeinkin perille ensimmäisessä kohteessa. Nousen ylös bussista ja minulla on matkalaukkuni mukaani. Kun pojat menevätminua ennen ulos, alkaa todella kova kiljunta, mutta siihen on totuttava.
Kävelen bussin ovelta hotellin ovelle, jossa muut jo odottavat.
"Nyt jaetaan huoneet, pojat menevät kaikki samaan, että voivat harjoitella vielä", yksi miehistä sanoo.
"Saanko mä mennä Sarahin kanssa samaa huoneeseen?", Ariana kysyy ja katsoo minua ivalias hymy huulillaan.
"Mun puolesta se ainakin käy, sillä en mä noiden kaa ainakaa samaa huoneesee halua", sanon ja odotan hetken vastausta.

Olimme sopineet huone jaoista ja sain oman huoneen. Se on toki todella hyvä. Saan tehdä mitä haluan ja ei tarvitse kuunnella niitä kahta diivaa. Emme vain tule oikein toimeen.
Avaan hotellihuoneen oven ja astun sisälle. Huone on avara ja kaunis. Otan rivasta kiinni ja vedän ovea kiinni, mutta se ei suljeudu kunnolla. Katson oven rakoon, jossa näen siellä Drewin. Mitä tiedän jo Drewistä, niin hän on todella mukava ja hän piti matkalla seuraa minulle.
"Saanks tulla sisälle?", hän kysyy valloittava hymy kasvoillaan.
"Tottakai", vastaan ja päästän oven kahvasta irti. Drew tulee sisälle ja sulkee oven. Vien matkalaukun sänkyni viereen ja istahdan sängylle ja Drew taas nojatuolille, joka sijaitsee melkolähellä sänkyäni.
"Eihän sulla tuu tylsää täällä, ku oot tääl yksi", hän kysyy ja ottaa rennomman asennon. Juttelemme pari tuntia kaikesta mahdollisista asioista, kunnes huomaan katsoa kelloa.
"Hups, kello on jo yksitoista ja sulla on huomenna pitkä päivä", naurahdan ja tuo nousee ylös. Hänellä on aamusta haastattelu, sitten treenit, treenien jälkeen kuvaukset ja lopuksi illalla on hyväntekeväisyys juhlat, jossa pojat esiintyvät.
"No nii, hyvää yötä", Drew sanoo ja halaa minua nopeasti.

Pesen lopuksi vielä vartaloni ja otan hotellin valkoisen pyyhkeen ja kuivaan hiukseni ja vartaloni nopeasti. Laitan vaalean punaiset kangasshortsit jalkaan ja valkoisen topin päälleni. Kuivaan hiusten kuivajalla hiukseni ja laitan kasvoihini kaikki ne aineet mitä käytän. Pesen lopuksi hampaani ja menen sängyn luokse ja pujahdan peiton alle.

☆ aamulla ☆

Herätyskello herättää minut seitsemältä ja nousen ylös sängyltä. Menen ensimmäiseksi pesuhuoneeseen pesemään kasvoni ja hampaani. Harjaan pitkät hiukseni ja laitan ne vähäksi aikaa ponnarille. Menen sänkyni luokse ja kaivan laukusta valkoiset alusvaatteet, mustat pillifarkut, valkoisen topin ja sinisen hupparin. Vedän vaatteet päälleni ja sitten otan laukusta vielä mustan pipon ja menen vessaan suoristamaan hiukseni. Vedän pipon päähäni ja laitan vain vähän ripsiväriä ripsiini.

"Kopkop", kuuluu oveltani.
"Tuu vaa sisälle ovi o auki", huudan ja pian ovi aukeaa. Katson itseäni peilistä ja käännän katseen ovelle jossa seisoo Drew.
"Tuukko syömää, vai jääkkö laittautuu?", Drew naurahtaa.

☆☆☆

Näin, pian jatkuu

far away ☆ part two

Noniin ihanaiset, jatkan tätä "far away" tarinaa ja toivottavasti tykkäätte ♡

+ nää luvut tulee aina vuoron perään, joten älkää suuttuko :)

+ skip pari päivää, eli Janita on menossa sinne kiertueelle

★★★

Pesen hampaani vielä lopuksi, kunnes kävelen makuuhuoneeseeni. Otan sängyn päältä tummansiniset farkkushortsit ja vedän ne jalkoihini. Samasta kasasta otan vaaleanpunaisen tuubitopin ja laitan sen päälleni. Katson sitten itseäni kokovartalopeilistäni ja olen tyytyväinen näkemääni. Katson seinällä olevaa kelloa, minun pitäisi pian olla läheiselle bussipysäkille.
Varmistan vielä, että minulla on kaikki mahollinen tarvitseva ja tarvitsematon on mukanani. Vien laukkuni pieneen eteiseeni ja vedän mustat vanssini jalkoihini ja mustan nahkatakin. Käyn vetämässä kaikki johdot pois seinästä. Sammutan samalla valot ja menen ovesta ulos laukkujeni kanssa.

Kurkkaan puhelimestani kelloa ja tajusin olevani hieman myöhässä. Toivottavasti se ei heitä haittaa. Olen lähellä linkkapysäkkiä ja huomaan siellä linja-auton jo odottelevan. Yksi henkilö tulee minua vastan ja otta laukustani kiinni, kai auttaa viemään sen sisälle linja-autoon. Astelen linkkaan tuon miehn perässä ja katselen ympärilleni. Tämä on siistein linkka, minkä olen nähnyt ikinä.
"Kato Janita", kuuluu huuto linkan perältä.
"Moi tyypit, anteeks et jouduitte odottamaan", pyytelen anteeksi ja istahdan Drewin viereen. On aika outoa yhtäkkiä ilmestyä tänne, sillä muut tuntevat toisensa ja minä en oikeastaan tunne ketään täältä, kyllähän mä bändin jätkien nimet tiedän mutten paljoa muuta.
"Joo ei se mitää, et oo viimeinen ketä odotetaan, sillä Weslin ja Keatonin tyttöystävät tulee mukaan", Drew selventää minulle. Nyökkään vain ja kaivan puhelimen farkkushortsien taskusta. En oikein tykkää kauheasti imuttelevista pareista, sillä mun poikaystävä kuoli vajaa puolivuotta sitten vakavassa kolarissa.
"Hei kuuliks sä mitää?", Wes kysyy ja heiluttaa kättä naamani edessä. Säpsähdän omista ajatuksista hereille ja katson tätä.
"Öö joo", vastaan vaivautuneena. Kun käännän katseeni pois Wesleystä näen kaksi todella kaunista naista, kai poikien tyttöystävät.
"Tässä on Ariana, Wesleyn tyttöystävä, ja tässä on Sarah, Keatonin tyttöystävä ja tytöt tässä on Janita, meidän puvustaja", Drew kilttinä esittelee meidät. Hetken aikaa on hiljaista, mutta sitten toinen noista naisista avaa suunsa.
"Mutta eiks työntekijöide pitäis olla toisessa päässä bussii?", kai Ariana kysyy ja katsoo Sarahia.
"Nii kyllä pitäis, jote hus hus", Sarah sanoo ja jostain ihmeen syystä kiehahdan.
"No selvä", sanon kumminkin rauhallisesti ja nousen ylös ja otan tavarani mukaan.
"Diivat", sanon ovesta poistuessa.

Yksi tyyppi oli näyttänyt minulle nukkumapaikkano, joten menin sinne makoilemaan. Pidän puhelinta esillä ja katselen Nathanin kuvia. Minulla on kova ikävä häntä. Kyyneleet vierähtävät poskilleni, kun ajattelenkin häntä. Hellä kosketus herättää minut ja katson kuka tämä on, Drew.
"Mä tulin pyytään anteeks noide kahen puolesta, en mäkää oikee niistä välitä", Chadwick naurahtaa hellästi ja istahtaa viereeni.
"Mut miks sä itket, et kai niiden takia?", hän jatkaa. Pudistan päätäni ja näytän hänelle kuvan, jossa olen Nathanin kanssa viimeistä kertaa yhdessä.
"Mulla on ikävä Nathania, koska en voi nähä sitä enää muutakuin kuvissa", sanon ja pyyhin pari kyyneltä.

"Mitä vittua, miks sä heti yrität iskeä Drewiä?", kuuluu huuto käytävältä, mutta tosi läheltä. Sarah.
"Mitä vittua mun asiat sulle edes kuuluu?", kysyn jo vihaisemmalla äänellä.
"No sitä vaan, etten haluu et Drew näyttäytyy tuollaisen huoran kanssa", hän jatkaa. Ai että nyt sitten olen huora, okei. Nousen ylös sängyltä ja katson tuota blondia diivaa silmiin.
"Ekakski, mä en oo huora, en oo myynyt itteeni koskaan, ja toiseks ajattele sitä, että sun poikaystävä olis kuollu vajaa puolvuotta sitten autokolarissa, nii ei oo kuule mullakaa vielä helppoa, mä en oo seurustellu Nathin jälkeen kenenkään kanss, joten mieti mitä sanot!", huudan hänelle ja tän jälkeen hän palaa takaisin taakse.
"Hyvin sä vedät", Drew sanoo hymyillen.

★★★

Olkaa hyvä :)

kuvassa Janita

IMAGINE

Noin tässä lisää näitä imagineja (:

***

Wesley:

#imagine1 Olette Wesleyn kanssa koulunne tanssijaisissa. Viimeisen hitaan aikana Wes kuiskaa korvaasi: "I love you" ja suutelee sinua.

#imagine2 Laiskottelu päivä, jonka vietät yhdessä Wesleyn kanssa kotona tanssien ja syöden.

Drew:

#imagine1 Drew näkee sinut ensimmäisen kerran nimmarinjaoissa ja katsoo sinua todella pitkään.

#imagine2 Teillä on ollut jo pitkään riitaa ja Drew tämän lisäksi kierueelle. Parin viikon päästä hän palaa ja pyytää anteeksi ja kertoo rakastavansa sinua todella kovasti.

Keaton:

#imagine1 Seisot autosi luona ja odottelet Keatonin saapumista. Kun hän viimein tulee bussista ulos ja juoksee luoksesi. Lopuksi hän suutelee sinua.

#imagine2 Hänen hymy kun hän näkee sinut ja poikansa pitkän kiertueen jälkee.

★★★

Tässä tälläinen :')

IMAGINE

Eli nää on lyhyitä imagineja ( kirjotetaaks se noi? ) nii niitä tulee paljon yhtee "viestiin". (: nauttikaa

***

Keaton:

#imagine1 sinä ja Keaton kävelette rannalla, kunnes hän pysähtyy ja polvestuu eteesi ja kysyy: "Marry me?"

#imagine2 Keaton pitää lastanne ensimmäisen kertaa

#imagine3 Teet aamupalaa ja Keaton tulee takaasi ja painaa huulensa kaulallesi

#imagine4 Keaton antaa kaikkensa keikalla, koska tietää että katsot sitä

#imagine5 Drew laittaa sinulle viestiä treeneistä: "Keaton vain viestittelee sun kanssa, se häiritsee treenei:D"

Wesley:

#imagine1 Tulet koulusta pihalle ja näet tutun ihmisen - Wesleyn - odottamassa sinua autonsa luona

#imagine2 Wesleyn hymy, kun tulet toimeen hänen perheensä kanssa

#imagine3 Tyynysotaa Wesleyn kanssa

#imagine4 Sinun ja Wesleyn häät pidetään kauniina kesäisenä päivänä

#imagine5 Makoilette Wesleyn kanssa koko päivän sängyssä, koska ette jaksa tehdä yhtään mitään

Drew:

#imagine1 Menette Drewin kanssa shoppailemaan koko päiväksi. Päivän päätyttyä vain katsotte kotona jonkun romanttisen elokuvan

#imagine2 Drew huolehtii sinusta, kun olet sairas

#imagine3 Sateisena päivänä vain laulelette sisällä SingStaria

#imagine4 Skypetätte Drewin kanssa, kun tämä on kiertueella

#imagine5 Drew vie sinut yksivuotispäivänänne piknicille

***

Tämmönen tälläkertaa :'3

to finally meet you ☆ part seven

Nyt saan jatkettua tätä, koska on ollut vaikea jatkaa ☆ Wesleyn näkökulma

☆☆☆

Kävelemm käsi kädessä katua pitkin Jenniferin asuntoa kohti. En mene hänen luokse yöksi, mutta saatan hänet kotia. Tai no toki kaikki riippuu hänestä, haluuko hän minut sinne. Saavumme hänen asuntonsa kohdalle.
"Hyvää yötä", sanon Jenille ja pidän häntä yhä kädestä kiinni.
"Hyvää yötä muru", Jen vastaa. Nojaudun tätä kohti ja painan huuleni tämän huulia vasten. Suudelma tuntuu todella taivaaliselta. Tuntuu, kuin kaikki murheet lähtisivät lentoon ja kaikki olisi hyvin. Pian irrotan huulet hänen omistaan.

Astun kämpän sisälle ja kuulen Keatonin ja Drewin ääniä.
"Miten meni?", kuuluu Drewin huuto. Mistä he saivat tietää noista treffeistä, en ollut kertonut siitä kenellekkään.
"Ai mikä?", sanon ihmetellen ja menen olohuoneeseen istumaan toiselle sohvalle.
"No ne treenit?", puolestaan Keaton kysyy. Aivan, he luulivat minun olleen treenaamassa lauluja.
"Hyvin ne meni", kerron ja otan puhelimen pois taskustani ja etsin Jenniferin numeron. Vaihdan hänen nimeksi "kulta ♡".

☆ seuraava aamu ☆

"Piip piip", sanoo puhelimeni. Tuo on pahinta mitä aamulla voi tapahtua, joku herättää laittamalla viestiä. Avaan silmäni ja nappaan viereiseltä pöydältä, ja katson viestin lähettäjän. Huomatessani sen olevan Jennifer, kasvoille nousee hymy.
"Voisikko tulla mun kanssa rannalle?", hän oli kirjoittanut.
"Tottakai :3", kirjoitan ja painan 'lähetä'- nappia. Viesti lähtee hänelle.

Rannalle otan mukaan vain pyyhkeen, uimashortsit, aurinkolasit ja kukkaron. Päälläni on beiget farkut ja vaalean punainen löysä toppi. Päässä snapbackki. Kävelen pussukkani kanssa asunnosta rappukäytävälle ja sitä kautta alakertaan. Nappaan iphoneni pois farkkujeni taskusta ja näppäilen Jenille viesti, että olen tulossa.

Rannalle tultuani, joudun odottamaan hetken Jenniferiä, kun tämä saapuu, näen hänet ensin. Hän lähtee juoksemaan minua kohti. Hän hyppää suloisesti syliini ja pyöräytän tätä pari kertaa ympäri, kunnes suutelen tätä ja lasken maahan.

☆☆☆

Kiitos, kun luitte ♡ tää ei ole kaikkein parhainta tekstiä

kuvassa on Jennifer

tätä mä sit tarkoitin :)

☆ HUOM! ☆ MITÄ MIELTÄ IHMISET OLISITTE JOS TEKISIN SELLAISIA PIENIÄ IMAGINEJA TÄNNE? ☆

together ☆part four

Dodii tässä olis sitte uusi luku :3 ++ Carrien nk

☆☆☆

Riisun työvaatteeni ja puen aamuiset vaatteet ylleni. Jostain syystä olin aiemmin alkanut epäillä sitä, että rakastiko Thomas edes minua. Se ainakin selvisi, niin ei sitä tarvinnut miettiä.
Huomenna tulee olemaan raskas päivä. Muutan pois kotoa, uuten kotiini, joka on paljon lähempänä keskustaa. Thomaksen piti auttaa minua, mutta nyt apunani on Keaton, Drew ja Wes.
Lähden kävelemään kohti studiota, jossa Keaton ja muut ovat vain sen takia, että menisin jätkien luokse illaksi. Se oli kuulemma parasta, etten tekisi itselleni mitään.

Avaan studion oven ja menen ovesta sisään. Etsin katseellani poikia, mutta heitä ei näy aulassa.
"Minne vittuun ne on nyt kadonnut", pohdin pieneen ääneen. Samassa kuulen huutoa ja juoksua takaani, ja käännyn sinne päin. Sieltä tulee ekana Wes, siten Keaton ja viimeisenä Drew.
"Sä tulit!", Drew huikkaa ja sitten kävelee rauhassa halaamaan minua. Sen jälkeen noi veljeksetkin halaavat vielä minua.

Miten joku voi olla noin ihana mulle, kuin Keat. Hän huolehtii, että minulla on kaikki hyvin. Pörrötän omia hiuksiani pikkaisen kun astun auton kyytiin.
"Tarviikko jotaa vaatteita kotoos?", Drew kysyy ennen kuin käynnistää auton.
"En mä taida", vastaa. Ärsyttää vain kun pojat lähtevät pian kiertueelle, niin ei ole ketään kenen kanssa hassutella. Maisemat vaihtuvat viuhaa vauhtia ja käännän katseen kanssani takapenkilla istuvaan Keatoniin. Miten joku voi olla noin täydellinen. Hetkinen, olenko minä kusessa Keatiin?
"Mitä sä tuijotat?", Keat naurahtaa. Käännän katseen pois pojasta ja punastun, kyllä olen ihastunut parhaaseen kaveriini.
"En mä mitään", naurahdan pikkaisen. Loppu matkan katson ikkunasta ulos.

"Carrie, huhuu", Keaton huhuilee. Olen taas jäänyt omiin unelmiini.
"Niin", sanon ja katson tätä.
"Täs o avaimet, me käydää kaupas nii voit mennä sisälle", hän sanoo ja ojentaa omat avaimensa käsiini.
"Juu, nähää pia", vastaan ja nousen pussieni kanssa ylös autosta ja pian auto peruuttaa pois pihasta.

Lasken Keatonin avaimet yhdelle puiselle lipastolle ja laitan takkini naulakkoon ja valkoiset converset sinne alle. Lähden kävelemään ympäri poikien kämppää. Ensimmäisenä Wesleyn huoneessa käyn. Se on siisti ja suuri. Seuraavaksi Drewin huoneeseen, joka on huomattavasti sotkuisempi kuin Weslin oma. Viimeisenä on Keatonin huone, joka on kaikkeista sotkuisin.
Istahdan Keatonin sängylle ja otan puhelimen pois taskuistani. Poistan kaikki kuvat, joissa Thomas on.

☆ Keatonin näkökulma ☆

Saavumme kaupasta kotipihaan. Nousen ylös autosta ja otan pari ruokapussia käsiini. Kävelen ovelle, jonka Drew on kerenny jo avata. Otan vanssit pois jaloistani ja kävelen suoraan keittiöön. Lasken pussukat työtasolle ja kävelen kohti huonettani. Haluan vaihtaa rannommat vaatteet päälleni.

☆☆☆

Tässä olis uus luku ja katotaan kirjotanko huomenna imagineja(:

far away ★ part one

No nyt kun ei ollut muutakaan tekemistä, niin kirjoittelin tätä ja tässä se sitten on, nauttikaa ♥

☆☆☆

"Seuraava", kuuluu huutoa oven toiselta puolelta taas kerran. Se en ollu vielä minä. Olen hakemassa töitä puvustajana johonkin bändiin, sen nimi taitaa olla Emblem3. Ovi aukeaa edessäni ja menee kiinni. Joudun vielä odottamaan, että pääsen sisälle. Minkäköhän lainen bändi tällä kertaa on kyseessä. Sen verran tiedän, että siihen kuuluu kolme jätkää, mutta millaisia, se selviää pian.
"Seuraava", kuuluu uudemman kerran. Nousen ylös tuolista, kävelen ovelle ja avaan sen. Kävelen rauhallisesti näiden jätkien eteen.
"Kerro jotain näin alkuun itsestäni", keslimmäinen jätkä  -ja varmaan myös nuorin, sillä siltä näyttää - sanoo.
"Öm, mä oon Janita Lehtonen, Suomesta, muutin tänne yli kuukausi sitten, oon 20 vuotta vanha opiskelia", kerron hieman ujona. Olen aina omlut ujo.
"Vai että Suomesta, no mä oon Keaton, tässä on veljeni Wesley ja meidän hyvä ystävä Drew", tuo keskimmäinen mies sanoo ja osoittaa aluksi oikealle ja sitten vasemmalle. Nyökkään hymyillen.
"Mutta sitten voisikkin näyttää taitosi ja pukea Drewin johonkin aiheeseen sopien ja aiheen saat päättää itse", oikealla istuva mies - Wes kaiketi - sanoo ja osoittaa takanani olevia vaaterekkejä.
Kävelen vaaterekkejen luokse ja selailen hetken vaatteita, kunnes päädyn mustiin farkkuihin, valkoiseen t-paitaan ja mustaan hihattomaan huppariin sekä valkoisiin skeitti kenkiin.
"Olen valmis", huikkaan ja kyseinen Drew astelee luokseni ja ojennan hänelle vaatteet. Ne eivät ole kauhean ihmeelliset, mutta saavat nyt kelvata. Odotan hetken, kunnes Drew tulee eteeni. Katson hetken vaatteita, mutta huomaan sen olevan hieman tylsä. Pyydän tätä mukaani kohti koruja. Katson hetken aikaa joitain kaulakoruja. Otan niin sanotun kettinki kaulakorun, sillä se sopii ainakin tohon asuyhdistelmään. Otan sitten mustan rannekellon ja se olisi siinä.

"Kiitos kun kävit, ilmoitamme itse mukaan pääsiälle henkilökohtaisesti", Drew sanoo ja hymyilee minulle. Kävelen ulos ovesta ja huokaisen helpottuneesti. Se nimittäin meni yllättävänkin hyvin vaikka itse sanonkin. Taisin olla muutenkin viimeinen, joka sinne menisi.

☆☆☆ skip pari viikkoa ☆☆☆

"Ookko saanu tietää, että pääsetkö sä töihin sille bändille?", ystävättäreni Jo kysyy. Istumme hänen kanssaan kämpässäni.
"Tuskin mä pääsen, sillä on menny jo pari viikkoo siitä", sanon hieman surullisena.
"Niitä hakioita on paljon niillä kest...", Jo kerkeää sanoa, kunnes puelimeni alkaa soimaan. Puhelimen näytöllä luki ainoastaan numero, joten vaikea sanoa kuka soittaja on.
"Janita Lehtonen", vastaan asiallisesti puhelimeen.
"No Wesley Stromberg täällä hei", kuuluu puhelimen toisesta päästä. Oliko hän se joksi luulen häntä.
"Hei", sanon ihmetellen. Kyllä se oli hän.
"Sitä tässä vain soittelen, että oletko valmiina lähtemään keikkabussin ylihuomiseksi", Wesley sanoo. Katseeni kirkastuu, kuin salaman iskusta.
"Tottakai", hihkun innoissani. Sanomme heipat sa laitan puhelimen takaisin pöydälle. Kerron samantien mistä olin puhunut puhelimessa Wesleylle. Saisin lähteä kiertelemään maailmaa. Siitä tulee kivaa.

Jo lähti jo pari tuntia sitten ja itse otin matkalaukkuni sängyn alta, jonne laitoin heti heitellä vaatteita laukkuun.

☆☆☆

Tällästä on myös luvassa myöhemmin ;)

together ? ☆ part three

Kiitän kaikkia teitä ihania lukioita ☆ Keatonin näkökulma

☆☆☆

Katson kuinka iloisia pareja istuskelee minun vierelläni rantahietikolla. Haluaisin itsekkin tyttöystävän, mutta toisaalta en halua ketä tahansa. Puhelimeni soittoääni kumminkin keskeyttää pohdiskeluni ja nappaan puhelimeni hupparin taskusta. Näytöllä lukee nimi: "Carrie".
"Keat", sanon puhelimeen. Odotan pienen hetken ja kunnes hän vastaa.
"Kerkeisikkö pian tulla tänne?", hän kysyy ja äänen sävystä humaan tämän itkeneen ja olevan hieman vihainen.
"Kyllä mä kerkeen, ookko työpaikalla vai kotona?", esitän sitten kysymyksen Foxille. Hän kertoo olevansa töissä ja että hänellä on kiirreellistä asiaa, jota ei halua sanoa sitä puhelimessa. Sanon, että lähden heti tulemaan ja, että menisi noin kymmenen minuuttia.

Skeittaan kohti Carrien työpaikkaa, jonne vielä on kylläkin matkaa. Katseeni osuu Tomin autoon, ja kuskina on itse tuo tummaverikkö ja kyydissä oli joku vieras nainen. MITÄ?! He suutelevat. Onkohan tämä tytön asia. Jatkan kumminkin matkaani.

Saavun kahvilan oven eteen ja nousen skeittilaudan päältä. Otan En mukaani kahvilan sisälle ja etsin katseellani parasta ystävääni. Hän kumminkin tulee kohti minua ja vetää minua kohti takahuonetta.
Istahdamme penkeille ja katson häntä. Carrie on itkenyt, mutta se ei näy hänestä.
"Mitä on tapahtunut?", kysyn ja jatkan: "Tiedän kyllä, että sä oot itkenyt".
"Me erottiin Tomin kanssa", hän kertoo tyynen rauhallisesti.
"Mitä se nyt taas on tehny sulle?", kysyn ja kurtistan kulmiani.
"Se tota noin petti mua, löysin sen autosta käytetyn kortsun", Carrie kertoo ja menen istumaan hänen viereen ja halaan tätä. En voi uskoa, että McConnon on ollut noin ääliö. Luulin sen rakastavan Carrieta.

Hetken juttelimme, kun minun oli lähdettävä, koska bändi treenit. Oikeastaan vihaan kun meillä on treenejä mutta pakkohan niissä on käydä.
"Mites meidän pikku vauvan rakkauselämä?", Drew kiusoittelee ja minä tottakai punastun.
"Onko sulla joku muija kierroksissa?", isoveljeni Wesleyn kysyy kun sai suunsa takaisin paikalleen.
"Äh, ei vielä, mutta sain tietää, et se on nykyään sinkku", sanon ja jatkan tasaista hengittelyä.
"No uu, kuka se on?", Drew tottakai heti kysäisee. En aio sitä kertoa noille kahdelle, kosja tuskin se olisi pitkään salaisuus sen jälkeen.

☆☆☆

Kiitos lukemisesta :*

together ? ☆ part two

Noniin tässä on kestänyt pitkään, mutta en ole keksinyt mistä jatkaisin. Joten päätin skipata tässä pari viikkoa ja jatkaa siitä (:

☆☆☆

Onneksi selvisin pahimman ylitse. En oikeastaan ole miettinyt sitä enään, koska sain apua parhaalta kaveriltani ja poikaystävältäni - Thomasilta. Olemme olleet Tomin kanssa yli vuoden yhdessä. Hän ymmärtää minua ja osaa olla tukenani. Kuten myös Keaton, hän on ollut paljon luonani, kuten mimäkin hänen.
Herätyskellon ääni kantautuu inhottavasti korviini.
"Joojoo, mä nousen", sanon pieneen ääneen puhelimelleni. Otan mustan iphone 5:sen käteeni ja lopetan herätyksen. Kello on puoli yhdeksän ja kymmeneltä alkaisi työni. Kyllä minä puolessa toista tunnissa kerkeän saamaan itseni ihmisen näköiseksi. Nousen valtavalta parisängyltäni ylös ja kävelen vaatekaapilleni, joka on melko tyhjä. Olen nimittäin pakkaillut tavaroita, koska muutan pienempään kämppään sillä en tarvitse yksikseni näin isoa taloa. Otan vaatekaapista mustat farkut ja valkoisen suurehkon topin ja vedän sitten alusvaatteet päälleni. Siihen päälle sitten farkut ja topin. Etsin nopeasti jalkoihini valkoiset nilkkasukat.

Pompin portaat alakertaan, kohti keittiötä. Syön aina omenan aamupalaksi, joten niin teen myös tänään. Syön sen nopeasti ja menen sitten verannalle tupakka-aski kädessäni. Avaan sen ulko-oven ja jätän sen pienelle raolle. Otan yhden tupakan huulieni väliin ja sytytän sen.

Tupakan poltettuani palaan sisälle, ja menen heti kohti vessaa. Laitan hiukseni nopeasti korkealle ponnarille ja rupean meikkaamaan. En meikkaan hirveän paljoa, koska kaikki sanoo etten tarvitse meikkiä, joten uskon heitä. Sen jälkeen avaan hiukseni, harjaan ne ja sitten kiharran luonnonsuorat hiukseni. Lopuksi ruiskaus lakkaa, jotta ne pysyvät hyvänä koko päivän.

Vedän vaalean ulkotakin päälle ja katson vielä, että minulla on mukanani kaikki tarvitsevat,
"Tööttööt", kuuluu pihalta, eli kyytini on saapunut. Avaan ulko-oven ja varmistan että ovi menee lukoon. Kipitän Thomaksen autolle ja painan sitten huuleni tämän vastaaville. Heitän sitten laukkuni takapenkille.
"Millanen päivä sulla on tänään?", poikaystäväni kysyy. Kerron hänelle tämän päivän suunnitelmat, aina työpäivästä pakkaushommiin.

Auto pysähtyy ja nousen sitten auton kyydistä. Menen takaovelle ja kumarrun ottamaan sieltä laukkuani.
"Mitä helvettiä Tom, miks täällä on käytetty kortsu?!", huudan tälle.

☆☆☆

Noin, sainpas kirjotettua tämän, nauttikaa ;)

Tässä kuvassa on sitten Carrie

together ? ☆ part one

Mä alotan kirjottaan toista tarinaa, mutta sanokaa jatkanko vielä edellistä...(:

Päähenkilö: Carrie Fox, 17 vuotias, Kaliforniassa asuu 

☆☆☆

"ISÄ EI!", huudan isälleni. Hänellä on ase ohimollaan. Tiedän kyllä, että tällä on ollut vaikeaa äidin kuolema jälkeen. Isä on juonut paljon, joka näkyy hänen ulkonäöstään.
"PAM", kuuluu ja isäni kaatuu maaha. Liian myöhään saavuin paikalle. Kyyneleet valuvat poskiani pitkin ja kaadun itsekkin maahan isäni viereen. Nyt minulla ei ole ketään perheenjäsentä, äitini on kuollut syöpään ja isäni tappoi itsensä.
Otan puhelimeni farkkushortsejen takataskusta ja etsin sieltä parhaan ystäväni numeron. En halua nimityäin olla nyt yksin. Pari piippausta kuuluu ja hän vastaa.
"Moi Carrie", kuuluu hänen äänensä linjan toisesta päästä.
"Keat, mu-mun isä t-tappo ittensä", sanon itkukurkussa ja pyyhin kyyneleitä.
"Mitä, missä, missä oot, tuun sinne", Keaton sanoo huolestuneella äänellä. Kerron tälle olevani kotona, ja että selittäisin loput silloin kun hän tulisi.

Kuulen auton pysähtyvän pihalle. Nousen sohvalta ylös ja melkein juoksen ovelle. Avaan oven ennen, kun poika kerkeää painaa ovikelloa.
"Carrie", Keaton sanoo hiljaisesti ja halaa minua.
"Haittaaks sua, jos Wes:kin tulee sisälle?", hän kysyy ja minä vain pudistan päätä. Tottakai hänkin on tervetullut. Onhan tuo mies myös ystäväni. Irrottaudun halauksesta ja siirryn halaamaan Wesleytä.
"Kiitos, ku sä tulit", kuiskaan Wesleyn korvaan ja päästän heidät sisälle.

Istumme olohuoneen sohvalla.
"Sitte äidin kuoleman jälkeen isä tais masentuu, nimittäi se alko juomaan ja sitte se oli viimenen niitti, ku mun mumma ja ukki veti välit poikki isän kaa. Tänää ku tulin kotia, se seiso keittiössä pistooli ohimolla, enkä kerennyt pelastaan sitä", sanon jo pikkuisen rauhallisemmin.

☆☆☆

Juu eli tällänen olis , toivottavasti tykkäättä (:

to finally meet you ☆ part six

Nyt näitä lukuja tulee aika usein, mutta tuskin haittaa, kirjoitan tän nyt ja rupean lukemaan tän jälkeen kokeisiin, joten voi tulla pieni tauko :D mutta jatkuu Wesleyn näkökulmasta (:

☆☆☆

Kävelen pitkin rantakatua, jonka varrella on kyseinen elokuvateatteri, missä näken Jenniferin. Olen valmistellut päivää jonkin verran. Ekaksi menisimme käymään kahvilla lähellä olevassa kahvilassa, jossa aion kertoa asiani, ja sen jälkeen menisimme toivottavasti leffaan, jos hänellä on samallaisia tunteita. Näen jo elokuvateatterin ja sen vierellä tutun blondin naisen - Jen. Hänkin taisi huomata minut.
"Moikka", korviini kantautuu hänen äänensä. Vastaan saman hänelle ja halaan Jeniä nopeasti.
"Mennäänkö heti leffaan vai mennäänks ekaksi kahville?", kysyn ja katson häntä päästä varpaisiin. Tuon tytön päällä oli farkkushortsit ja toppi, silti hän on hyvin kaunis.
"Mennää ekaks ... kahville", Jen naurahtaa.

☆ Jenin näkökulma ☆

Kävelemme Wesleyn kanssa elokuvateatterin vieressä olevaan kahvilaan. Huomaan kuinka kohtelias hän on, koska hän avaa oven minulle ja muutenkin antaa minun mennä ennen häntä sisälle.
"Mitä sä haluut?", Wes kysyy minulta ja kävelemme jonoon.
"Mä otan kaakaon", kerron hymyillen.
"Ja sitte tollasen cupcaken", sanon ja osoitan yhtä hyvännäköistä cupcakea. Kuulen Wesleyn ihanan naurun.
"Selvä, sä saat sen", hän kertoi.
"Kaks kaakaoa ja kaks cupcakea", Wes sanoi kannan takana seisovalle, ehkä noin kolmekymmentä vuotiaalle naiselle. Hän vain nyökkää ja rupeaa laittamaan tilauksiamme.
"Mee vaa istuun, tuon nää pian", Stromberg pyytää. Vastaan hänelle myöntävästi ja menen etsimään pöytää.

Haukkaan viimeisen palan kuppikakusta ja nielaisen sen alas.
"Me ei olla tunnettu hirmu kauaa, mutta mä oon kusessa suhun", kuuluu pöydän toiselta puolelta, Wesleyn suusta. Suuni samantien loksahtaa auki ja pikku hiljaa muuttuu pieneksi hymyksi.
"Tota noin, mulla on sama juttu, ekan kerran ku nähtiin, mä ihastuin suhun", vastaan hänelle hymyillen. Wesleyn kasvoille karkaa pienehkö hymy.
"No haluuks sä olla mun kanssa, vai?", kysäisee tuo vastapäätäni oleva herra. Miksi hän tuollaista kysyy, tottakai minä haluan tuon miehen alun kanssa olla yhdessä, mitä hän oikein ajattelee.
"Anna ku mietin...joo", hihkun ja katson hänen kasvoja. Voin kai sitten ruveta puhuttelemaan Wesleytä omana poikaystäväni, ainakin toivon niin.
"Eli sä haluut olla mun tyttöystävä", hän sanoo onnellisena. Tuo sana "tyttöystävä" -joka karkaa hänen suustaan, on vain jotain niin ihanaa.

Istumme elokuvateatterin salissa ja odottelemme, että elokuva alkaisi. Annoin Wes:in valita leffan ja hän valitsi jonkun romanttisen komedia, mutta komediat on minun makuuni.

☆☆☆

Tässä tää, mä yritän taas jatkaa mahdollisimman pian, mutta katsotaa, mulla on nimittäin ens viikol kolmet kokeet :/

to finally meet you ☆ part five

Mulla on tylsää, joten yritän kirjoittaa teille näin yöllä jonkinlaisen luvun, joten anteeks jo etukäteen, jos tulee huono :) skippaan pari viikkoa, sillä ei tapahdu paljookaa :)

☆☆☆

Näiden kolmen viikon aikana ei ole tapahtunut mitään. En ole nähnyt Wesleytä pitkään aikaan, sillä hän oli kiertelemässä Amerikkaa. Olemme kyllä viestitelleet ja skypetelleet aina joskus. Hänestä on tullut todella tärkeä minulle, vaikka olemmekin tunteneet vasta vähän aikaa. Olen ehkä jopa hieman ihastunut häneen, mutten tiedä itse Wesleyn tunteista, olenko hänelle vain paras kaveri vai kenties hieman enemmän.

Herään herätyskelloni soimiseen.
"Voi paska", mumisen unisena, olin tainnut jättää herätyksen päälle eilisestä, sillä olin eilen töissä, eikä tänään onneksi tarvinnut mennä. Päätän vasten tahtojani nousta ylös ja niin teinkin.
Kävelen sänkuni luota keittiön kaapille, jossa säilytän hedelmiä ja muitakin ruokia. Otan kaapista yhden omenan ja suljen kaapin ovet. Otan yhden lasin yhdestä toisesta kaapista ja lasken lasiin niin kylmää vettä, kun vain hanasta tulee.
Lasken omenan ja vesilasin pöydälle ja kävelen vaatekaapilleni. Otan sieltä vaaleat farkkushortsit ja valkoisen topin. Ihan tavallinen kesäinen asuni, saa kelvata täksi päiväksi. Puen aluksi ihon väriset alusvaatteet ja sitten nuo vaatteet, itse olen tyytyväinen ja se riittää.
Menen takaisin keittiöön syömään omenan ja juomaan vedet. Samalla miettien mitä tekisin tänä päivänä. Menisinkö rannalle vai shoppailemaan? Puhelimeni piippaus kumminkin keskeyttää ajatukseni ja kävelen hakemaan sen yöpöydältäni, missä se oli edelleen. Viesti on Wesleyltä, joten päätin lukea sen. "Mitä aiot tehä tänään, kato ollaa Kaliforniassa ja haluan nähdä sut pitkästä aikaa x Wes" luen viesti  ja kasvoilleni nousee välittömästi hymy. Naputtelen hänelle vastaukseksi: "mä en oo suunnitellu mitään, jote jos mentäis vaikka ranballe?  Ja mäki haluun nähdä sut x Jen". Lasken puhelimen takaisin yöpöydälle ja menen vessaan meikkaamaan. Naamani on kyllä hyvässä kunnossa, joten en tarvitse muuta kuin ripsiväriä - tietenkin veden kestävää - ja kevyesti huulikiiltoa. Samassa kuulen uudelleen piippauksen ja kipitän puhelimeni luokse. Luen Wes:in viestin. "Vai haluisiks tulla mun kanssa leffaan?;)". Voi että, toi viesti sulatti sydämmeni ja todisti, että välillämme on jotain pientä. "Kyllä mä voisin tulla, nähäänks pia leffateatterin edessä?:)", naputtelen ja jään odottamaan vastausta.

☆ Wesleyn näkökulma ☆

Makoilen sängyssä ja sydämmeni hyppelee tuhatta ja sataa. Olen pyytänyt häntä juuri elokuvaan, tarkoitan hänellä Jenniferä. Olen ollut ihastunut Jeniin jo yli kuukauden, siitä asti kun tapasimme, hän on vain niin kaunis.
Tunnen puhelimeni tärisevän, joten katson viestin. "Kyllä mä voisin tulla, nähääks pian leffateatteri edessä?:)", tuli viesti. Vastaan myöntävästi ja lähden heti kävelemään kohti ovea. Aion kertoa tänään Jenniferille tunteistani, ja toivon tottakai, että ne eivät olisi vain yksipuoliset, toivon että saan vastakaikua.
Lähden kävelemään kohti elokuvateatteria.

☆☆☆

Tässä tää olis (:

to finally meet you ☆ part four

Kiitos kaikille jotka ootte jaksanut lukea tätä tarinaa :3 + jatkuu Jenin näkökulmasta (:

☆☆☆

Kävelemme Wesleyn kanssa kohti asuntoani, joka sijaitsee lähellä rantaa, jossa tapasimme ensimmäisen kerran. Wes kertoi, että Keaton, hänen tyttöystävä - Jenny - , Drew ja hänen tyttöystävä - Johanna - tulevat meidän kanssamme rannalle. Saan tutustua uusiin ihmisiin, toivottavasti he eivät ole kauheita diivoja. Tuota pohdiskelen.
"Perillä ollaan", sanon ja kaiveskelen laukkuni pohjalta avaimet.
"Kivalta näyttää", Wes naurahtaa ja avaan oven avaimillani. Astelen ennen Wesleytä sisälle kämppääni, Wes takanani.
"Tää on kyllä uskomaton", hän naurahtaa.

☆ Aikahyppy siihen, kun Jen ja Wes on rannalla muiden kanssa. ☆

Levitän viltin Wesleyn oman viereen ja istahdan siihen päälle.
"Hei Wes", joku huikkaa kauempaa. Käännän itse katseeni sinne ja näen Keatonin ja Drewin kahden tytön kanssa.
"Et ookkaan kertonu, että sulla on tyttöystävä", toinen naisista sanoi.
"Me ei olla yhessä", sanomme Wesleyn kanssa yhteen ääneen. Katsahdamme sitten toisiamme ja naurahdamme.
"Aa, sori, mut joo mä oon Johanna", hän esittäytyy.
"Mä oon Jennifer, mutta voi sanoo Jeniksi", kerron ja nousen ylös. Kättelen Johannaa ja sitten toista naista.
"Mä oon Jenny", tuo toinen nainen kertoo ja kerron hänelle oman nimeni.

Hetken juttelimme joistain ihmeellisistä asioista, kun päätimme Jennyn ja Johannan kanssa käydä hakemassa meille jäätelöt.
"Mä haluun ihan vaan vanilijan, Wesille mansikka ja Drewille vanilija", Keat sanoo ja nyökkäämme. Kävelemme tyttöjen kanssa kohti jäätelökioskia ja huomaan siellä tutun naisen.
"Kira", naurahdan ja vilkutan hänelle. Hän vain naurahtaa minulle.
"Mitä sä täällä teet?", Kira kysäisee minulta ja kävelen tämän taakse jonoon.
"Tulin ostamaan jäätelöä Jennyn ja Johannan kanssa", kerron ja he tulevat taaksemme.
"Noniin, voinks liittyy teidän seuraan vai?", Kira kysäisee ja katson takanani olevia naisia. Nämä vain nyökkäävät.

Saimme ostettua jäätelöt ja palaamme takaisin jätkien luokse.
"Kukas hän on", Drew kysäisee.
"Mä oon Kira", paras ystäväni esittäytyy. Pojat kättelevät häntä ja sen jälkeen itse annan Wesleylle hänen jäätelönsä ja rupeamme syömään niitä.

☆☆☆

Anteeks jos oli tylsä, yritän saada ens lukuun hieman säpinää Jenill ja Wesleylle ;)

to finally meet you ☆ part three

Täs olis uus , hope you like!  

☆☆☆

☆ SKIP pari päivää + edelleen Wesleyn näkökulma☆

Tänään se tapahtuu, näen hänet tänään uudelleen ja hänellä tarkoitan Jenniferiä. Menemme hänen kanssa kahville ja sen jälkeen katsotaan minne menemme.
Kävelen katua pitkin kahvila kohti, jonka olimme sopineet eilen viestitellessämme. Olimme myös sopineet ajaksi kello kahden.
Astun kahvilaan sisälle ja yritän etsiä kyseistä naista katseellani. Kai hän oli myöhässä.
"Naiset", naurahdan ja pörrötän hiuksiani hieman. Kävelen rauhalliseen pöytään istumaan ja odottamaan.
Näen tutun blondin tulevan ovesta sisään ja lähtevän  minua kohti.
"Moikka", hän sanoo hymyillen ja istahtaa toiselle puolelle pöytää.
"No terve",  vastaan ja hymyilen takaisin.
"Mitä sä haluut, mä tarjoon", jatkan ja nousen ylös. Jennifer kertoo haluavansa vain kahvin, joten  menen kassalle. Maksan kahvit ja menen takaisin pöytään kahvien kanssa.
Siinä noin tunnin istuskelimme ja juttelimme kaikista maan ja taivaan välisistä asioista. Sain tietää, että Jennifer ei seurustele, joka on tietenkin onni - ainakin minulle - voisin tutustua vielä paremmin häneen.

☆ Jenniferin näkökulma ☆

"Minne mentäis, mentäiskö rannalle?", Wes kysäisee minulta ja mietin hetken. Kämppäni olisi kyllä matkan varrella, joten voisin hakea sieltä bikiinit ja Wes voisi nähdä missä asun.

"Joo mennään vaan", sanon ja pidän kasvoillani aitoa hymyäni. Mielestäni on todella mukava ja ehkä olen pikkuisen ihastunut tuohon.

☆☆☆

Tällänen tälläkertaa

to finally meet you ☆ part two

Noniin, sainpas jatkettua tätä :)

☆☆☆

Edellisessä luvussa:

"Hei Jennifer, ota kii", Wes hiukkaa ja heittää lentopallon minua kohti. Nappaan sen kiinni ja ihmettelen hetken. Pyörittelen sitä käsissäni, kun huomaan siellä numeron ja tekstin: "Soita joskus;)".

Nyt:

Heilutan pojille kättä ja otan puhelimen kassista. Näppäilen numeron talteen puhelimeeni ja kerään tavarani laukkuun, sillä lähtisin itsekkin kotia. Se ei onneksi ollut kaukana. Laitan rantamekon päälleni ja lähden kävelemään tavaroideni -ja tietysti sen pallon - kanssa kohti kotiani.
Avaan asuntoni oven ja otan kenkäni pois jaloistani. Suljen oven sitten ja kävelen keittiötä kohti. Lasken kassin pöydälle ja menen hakemaan kaapista lasin ja täytän sen jääkylmällä vedellä. Otan kassista iphoneni ja laitan Wesleylle viestiä, jotta hän saisi numeroni.
Istun kannettava sylissäni oman sänkyni päällä. Kuulen puhelimeni pirisevän viestin merkiksi. Nappaan sen käteeni ja katson keneltä viesti oli. >Wes, olisi se pitänyt tietää<, ajattelen ja kurkkaan viestin.
"Kiitos, mutta haluisiks mennä joku päivä kahville? Wes", hän oli kirjoittanut ja naurahdin vain tuolle.
"Kyllä mulle kai sopis", vastaan Wesleylle ja hymyilen. Soitan parhaalle kaverilleni, Kiralle. Haluaisin viettää tämän kanssa iltaa, pitkästä aikaa. Kuuluu pari piippausta, kunnes hän vastaa.
"Haluisiks tulla mun luo kattoo leffaa ja juttelemaan?", kysyn samantien häneltä ja jään odottamaan vastausta.
"Juu, jos vaikka lähtisin samantien tulemaan sinne, okei", Kira vastaa. Annan hänelle myönteisen vastauksen ja lopetamme puhelun. Menen keittiöön laittamaan popcornia mikroaaltouuniin, kun kuulen ovikellon soivan.
Avaan oven ja huomaan oven takana olevan minun ex-poikaystävä, Max.
"Mitä asiaa?", kysyn ja katson hänen silmiään. Tuo mies vain osasi olla surkea, juo lähes joka päivä, mutta mitä tuo nyt minua kiinnostaisikaan.
"Voitaisko me palata yhteen?", äänen sävystäni huomaa pienen ilkun. En palaisi hänen kanssa koskaan yhteen, vaikka olisi pakko.
"En ikinä", huudan täyttä kurkkua ja paiskaisen oven kiinni. Kyyneleet valuvat poskiani pitkin, mutta pyyhkäisen ne kumminkin pois.

☆ Wesleyn näkökulma ☆

Istun olohuoneen sohvalla, omissa maailmoissa. Se Jennifer, on todella kaunis. Onneksi hän suostuu tapaamaan minut uudelleen.
"Wes, tiesiks että Jenny tulee tänne tänää?", Keaton kysyy ja istahtaa viereeni. Kuinkakohan monta kertaa hän tuonkin oli selittänyt.
"Joo, varmaan kymmenen kertaa", huokaisen. Äh minäkin haluun tyttöystävän. Ai niin, Jenny on Keatonin tyttöystävä.

☆☆☆

Täs oli tää ja tää loppui aika tyhmästi :)

to finally meet you ☆ part one

Aloitan kirjoittamaan tätä "to finally meet you" tarinaa, joten nauttikaa :)
Pää henkilö on kahdeksantoista vuotias Jennifer, joka asuu Kaliforniassa. ☆☆☆

Kävelen Kalifornian rannalla, etsien itselleni paikan, johon mahtuisi tavarani. Onneksi näin aamusta ei ole aivan hirmuisesti ihmisiä, eikä mene kauaa, kun löydän tyhjää tila läheltä jotakin lentopallo verkkoa.
Levitän vilttini pehmeälle hiekalle, jonka päälle sitten istahdan. Olin ennen lähtöäni laittanut harmaat bikiinit päälleni ja siihen päälle kesämekon. Vedän sen kesämekon pois päältäni ja laitan sen laukkuuni. En ole menossa uimaan, vaikka rannalle tulinkin.
Otan mustat RayBanit silmieni eteen, suojaksi auringolta. Otan iphoneni laukusta kuulokkeineen, ja musiikki pauhaa sitten korvissani.
Hetken siinä makoiltuani huomaan lentopalloverkolle ilmestyvän kolme miestä. Yksi heistä huomaa minut ja kuiskaa kavereilleen jotain. Siinä vaiheessa käännän katseen muualle.
"Hei, haluuks tulla pelaamaan meidän kanssa?", yksi noista pojista esittää kysymyksen, minullekko?
"Ai mä vai?", esitän tyhmänä kysymyksen hänelle.
"Joo", toi naurahtaa ja katseeni kiinnittyy hänen ihanaan hymyyn. Nyökkään päätäni ja avaan suuni: "En oo sitten mikään paras". Nousen ylös siitä hiekalta ja laitan iphonen takaisin rantakassiini. Kävelen hänen perässään lentopallokentälle.
"Ai niin, mä oon Wesley, tos on mun pikkubroidi Keaton ja meidän kaveri Drew", Wesleyksi esittäytynyt herra kertoo.
"Terve", kuuluu toiselta puolelta verkkoa.
"Mä oon Jennifer", esittäydyn ja katson noita jätkiä. Ainakin heillä on hyvät vatsalihakset. Drew kertoo säännöt ja rajat ja tottakai peliparit. Minä olen Keatonin kanssa ja Wesley ja Drew on meitä vastaan.
Drew aloittaa lyömällä pallon meidän puolelle ja menen ottamaan sen pois ja syötän sen Keatonille, joka sen sitte syöttää toisien kenttään.
"Jes", pääsi suustani. Läpsäisemme kättä pari kanssa.
Pelasimme siinä lähemmksi tunnin, kunnes päätämme lopettaa pelaamisen.
"Kiitti pelistä", kiitän poikia ja palaan viltilleni. Olihan se aika kivaa.
"Hei Jennifer, ota kii", Wes huikkaa ja heittää lentopallon minua kohti. Nappaan sen kiinni ja ihmettelen hetken. Pyörittelen sitä käsissäni, kun huomaan siellä numeron. Ja tekstin: "Soita joskus;)".

☆☆☆

Siinä olis eka osa, anteeks jos on hiukan sekava :)

Hei!

Noniin hei!
Ajattelin ruveta kirjoittamaan tarinoita Emblem3 nimisestä bändistä. Yritän kirjoitella mahdollisimman usein, mutta koska koulu, niin minulla on paljon kokeita ja muita omia kiireitä joten katsotaan mitään mitä tästäkin tulee. Illemmalla kirjoitan ensimmäisen luvun. Joten siihen asti, moikka! :)

x Iiris