sunnuntai 16. helmikuuta 2014

to finally meet you ☆ part six

Nyt näitä lukuja tulee aika usein, mutta tuskin haittaa, kirjoitan tän nyt ja rupean lukemaan tän jälkeen kokeisiin, joten voi tulla pieni tauko :D mutta jatkuu Wesleyn näkökulmasta (:

☆☆☆

Kävelen pitkin rantakatua, jonka varrella on kyseinen elokuvateatteri, missä näken Jenniferin. Olen valmistellut päivää jonkin verran. Ekaksi menisimme käymään kahvilla lähellä olevassa kahvilassa, jossa aion kertoa asiani, ja sen jälkeen menisimme toivottavasti leffaan, jos hänellä on samallaisia tunteita. Näen jo elokuvateatterin ja sen vierellä tutun blondin naisen - Jen. Hänkin taisi huomata minut.
"Moikka", korviini kantautuu hänen äänensä. Vastaan saman hänelle ja halaan Jeniä nopeasti.
"Mennäänkö heti leffaan vai mennäänks ekaksi kahville?", kysyn ja katson häntä päästä varpaisiin. Tuon tytön päällä oli farkkushortsit ja toppi, silti hän on hyvin kaunis.
"Mennää ekaks ... kahville", Jen naurahtaa.

☆ Jenin näkökulma ☆

Kävelemme Wesleyn kanssa elokuvateatterin vieressä olevaan kahvilaan. Huomaan kuinka kohtelias hän on, koska hän avaa oven minulle ja muutenkin antaa minun mennä ennen häntä sisälle.
"Mitä sä haluut?", Wes kysyy minulta ja kävelemme jonoon.
"Mä otan kaakaon", kerron hymyillen.
"Ja sitte tollasen cupcaken", sanon ja osoitan yhtä hyvännäköistä cupcakea. Kuulen Wesleyn ihanan naurun.
"Selvä, sä saat sen", hän kertoi.
"Kaks kaakaoa ja kaks cupcakea", Wes sanoi kannan takana seisovalle, ehkä noin kolmekymmentä vuotiaalle naiselle. Hän vain nyökkää ja rupeaa laittamaan tilauksiamme.
"Mee vaa istuun, tuon nää pian", Stromberg pyytää. Vastaan hänelle myöntävästi ja menen etsimään pöytää.

Haukkaan viimeisen palan kuppikakusta ja nielaisen sen alas.
"Me ei olla tunnettu hirmu kauaa, mutta mä oon kusessa suhun", kuuluu pöydän toiselta puolelta, Wesleyn suusta. Suuni samantien loksahtaa auki ja pikku hiljaa muuttuu pieneksi hymyksi.
"Tota noin, mulla on sama juttu, ekan kerran ku nähtiin, mä ihastuin suhun", vastaan hänelle hymyillen. Wesleyn kasvoille karkaa pienehkö hymy.
"No haluuks sä olla mun kanssa, vai?", kysäisee tuo vastapäätäni oleva herra. Miksi hän tuollaista kysyy, tottakai minä haluan tuon miehen alun kanssa olla yhdessä, mitä hän oikein ajattelee.
"Anna ku mietin...joo", hihkun ja katson hänen kasvoja. Voin kai sitten ruveta puhuttelemaan Wesleytä omana poikaystäväni, ainakin toivon niin.
"Eli sä haluut olla mun tyttöystävä", hän sanoo onnellisena. Tuo sana "tyttöystävä" -joka karkaa hänen suustaan, on vain jotain niin ihanaa.

Istumme elokuvateatterin salissa ja odottelemme, että elokuva alkaisi. Annoin Wes:in valita leffan ja hän valitsi jonkun romanttisen komedia, mutta komediat on minun makuuni.

☆☆☆

Tässä tää, mä yritän taas jatkaa mahdollisimman pian, mutta katsotaa, mulla on nimittäin ens viikol kolmet kokeet :/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti